Doarjja siidaosiide ja boazoservviide

Sihke siidaoassejođiheaddji ja boazosearvi galgá sádden boazodoallodieđáhusa ovdalgo doarjjaohcamuš sáhttá meannuduvvot.

Eaktu unnimusdietnasii guoská sihke siidaosiide ja boazoservviide.

Jus galgá oažžut doarjaga de ferte siidaoassejođiheaddjis ja boazosearvvis leamaš divatgeatnegahtton vuovdindienas bohccobierggus iežas mearkkas unnimusat 50 000 ruvnno lasseárvodivvaga haga maŋemus kaleanddarjagi.

“Divatgeatnegahtton vuovdindietnasiin” oaivvilduvvo vuovdin mii lea divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde. Vuovdindienas bohccobierggus lea divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde.  

Dat lea dušše vuovdin/dienas bohccobierggus mii galgá leat mielde vuovdindietnasa meroštallamis, eará dietnasat mat bohtet boazodoalus, nu go lassibuktagat bohccos ja duodji (duoljit, čoarvvit j.e.) eai leat mielde meroštallamis.
Vuovdin/dienas bohccobierggus lea buot dienas bohccobierggus, beroškeahttá gii oasti lea.
Vuovdin njuovahahkii ja vejolaš bonus, vuovdin priváhtaolbmuide ja vuovdin earáide galgá leat mielde meroštallanvuođus.
Don fertet vuovdán bohccobierggu kaleanddarjagis ovdal go ozat doarjaga. Dat mearkkaša ahte bohccobierggu vuovdin ferte dáhpáhuvvan ovdal juovlamánu 31. beaivvi kaleanddarjagis ovdal go ohca doarjaga.
Bohccobierggu, man váldá iežas geavahussii, ii rehkenastojuvvo dienasin. Lea dušše vuovdindienas bohccos mii lea njuvvojuvvon ja vuvdojuvvon Norggas mii váldo mielde meroštallamii. Spiehkastat njuolggadusas leat bohccot mat leat olgoriikka reidenortnega vuolde, das oaivvilduvvo ahte bohccobuktagat leat sisafievrreduvvon Norgii maŋŋel olgoriikka reidema. Dakkár dáhpáhusain lea Eanandoallodirektoráhtta mearridan ahte boazu gullá dan ortnegii. Eambbo dieđut olgoriikka reidema ortnega birra gávnnat Eanandoallodirektoráhta neahttasiidduin. 

Jus ozat dušše álggahandoarjaga, de ii leat gáibádus unnimusdietnasii.

Eaktu ahkepenšuvdnii guoská dušše siidaoassejođiheaddjái.

Siidaoassejođiheaddji ii sáhte oažžut doarjaga jus son lea ožžon ahkepenšuvnna NAV:as dahje eará EEO-riikkas (Eurohpalaš Ekonomalaš Ovttasbargoguovlu) gaskal cuoŋománu 1. beaivvi ja njukčamánu 31. beaivvi dan boazodoallojagis masá ohcamuš guoská. Dat gusto dalle go lea váldán vuostá sihke oasi ja visot ahkepenšuvnnas.
Oktasaš siidaoasis sáhttá doarjja liikká juolluduvvot jus boarráset náittos-/ássanguoibmi oažžu ahkepenšuvnna.  

Eaktu boazologu birra guoská dušše siidaosiide.  

Jus galgá oažžut doarjaga, de ferte siidda boazolohku njukčamánu 31. beaivvi doaibmajagis oktiivástidit alimus boazologuin dohkkejuvvon doaibmanjuolggadusain dahje mearriduvvon Boazodoallostivrras.
Jus boazolohku ii oktiivástit mearriduvvon boazologuin, de sáhtát liikka oažžut doarjaga jus okta dain čuovvovaš eavttuin lea ollašuvvan:

• Siida lea, doaibmajagi loahpas njukčamánu 31. beaivvi rádjái, ráhkadan unnidanplána, man Boazodoallostivra lea mearridan, boazodoallolága § 60 goalmmát lađđasa vuođul, ja siidaoasi boazolohku lea dán mielde, dahje
• Boazodoallostivra lea mearridan gorrevuđot boazolohkounnideami boazodoallolága § 60 goalmmát lađđasa mielde, ja siidaoasi boazolohku lea dan mielde, dahje
• stáhtahálddašeaddji lea mearridan alimus boazologu juohke siidaoasi nammii boazodoallolága § 60 viđát lađđasa gullevaš njuolggadusaid vuođul, ja siidaoasi boazolohku lea dan mielde, dahje  
• siidda siidaoasit leat šiehtadan boazologu juogadit boazodoallolága § 60 guđát lađđasa vuođul, ja siidaoasi boazolohku lea dan šiehtadusa mielde, dahje
• siida lea mearridan alimus boazologu juohke siidaoasi nammii boazodoallolága § 60 njealját lađđasa vuođul, gos siidaoasi boazolohkosubmi ii mana badjel siidda mearriduvvon alimus boazologu, ja siidaoasi boazolohku lea dan mielde, dahje
• siidaoassái eai gula namuhuvvon dilálašvuođat, ja siidaoassi ii leat lasihan boazologu dan boazologus mii siidaoasis lei jagi ovdal go siida manai badjel mearriduvvon alimus boazologu.  

Stáhtahálddašeaddji ja Eanandoallodirektoráhtta sáhttet erenoamáš dilálašvuođain spiehkastit njuolggadusa mearrádusain.
“Erenoamáš dilálašvuođain” lea dábálaččat erenoamáš ja eahpedábálaš dilálašvuohta, mii ii leat nu go láve leat. Jus jáhkát ahte leat dakkár dilálašvuođas, de lea dehálaš ahte attát dieđu dan birra, nu ahte hálddahus sáhttá árvvoštallat galgá go dispenseret njuolggadusain.

Don sáhtát oažžut buvttadanvuoittu gitta 39 proseantta oktasaš vuovdindietnasis buot boazoeaiggádiid ovddas siidaoasis/boazosearvvis.

Buvttadanvuoitu meroštallojuvvo bohccobierggu vuovdindietnasis ja eará vuovdindietnasis bohccos ovdamearkka dihte duollji ja čoarvvit. Njuovahagaid bonus rehkenastojuvvo maiddái vuovdindienasin, ja lea mielde buvttadanvuoittu meroštallamis.

Siidaoassejođiheddjiide ja boazoservviide lea dušše divatgeatnegahtton vuovdindienas mii lea mielde meroštallamis. “Divatgeatnegahtton vuovdindietnasiin” oaivvilduvvo vuovdin mii lea divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde. Vuovdindienas bohccobierggus ja eará buktagiiguin mat bohtet bohccos (earret go vuovdindienas iežas dáidagis) lea divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde.

Eará boazoeaiggádiidda ii leat gáibádus ahte vuovdindienas galgá leat divatgeatnegahtton lasseárvodivatlága mielde. Áidna gáibádus lea ahte vuovdindienas galgá boahtit bohccobierggu buvttadeamis ja reidemis, ovdamearkka dihte biergu, duollji, čoarve- ja dákteduodji je.)
Dienas mii ii boađe buvttadeamis ja reidemis, ovdamearkka dihte turisten, hearggi láigoheapmi dahje bivdin/guolástandienas ja murjendienas, ii leat mielde meroštallanvuođus. Dat guoská maiddái dietnasii mii boahtá ealihanbohccuid vuovdimis ja fievrredan- ja njuovvangoluiguin.
Vuovdindietnasa galgá leat dinen maŋemus kaleanddarjagis. Das oaivvilduvvo ahte bohccobierggu ja eará bohccobuktagiid vuovdin ferte leat dáhpáhuvvan ovdal juovlamánu 31. beaivvi kaleanddarjagis ovdal go ohcá doarjaga. Buktagiid máksin sáhttá dáhpáhuvvat ođđajagis.
Lea dušše vuovdindienas bohccos mii lea njuvvojuvvon ja vuvdojuvvon Norggas mii váldo mielde meroštallamii. Spiehkastat njuolggadusas leat bohccot mat leat olgoriikka reidenortnega vuolde, das oaivvilduvvo ahte bohccobuktagat leat sisafievrreduvvon Norgii maŋŋel olgoriikka reidema. Dakkár dáhpáhusain lea Eanandoallodirektoráhtta mearridan ahte boazu gullá dan ortnegii. Eambbo dieđut olgoriikka reidema ortnega birra gávnnat Eanandoallodirektoráhta neahttasiidduin.

Buvttadanvuoitu ii rehkenastojuvvo mielde dietnasii mii lea badjel 650 000 ruvnno juohke siidaoasi nammii ja 1 250 000 ruvnno juohke boazosearvvi nammii.

Don sáhtát oažžut gitta 650 ruvnno juohke miesis mii njuvvojuvvo. Miesit fertejit leat njuvvon njuovahagas gaskkal borgemánu 15. beaivvi ja njukčamánu 31. beaivvi.
Njuovahat ferte váldán atnui optihkalaš guhkkodatmihtideami ja raporteren nu go boahtá ovdan Njuolggadusas njuvvojuvvon bohccuid ja vuorkáhivvodaga raporterema birra.

Doarjja guoská maiddái misiide mat leat njuvvojuvvon ja bálkestuvvon njuovahagas, ja misiid maid massá rádioaktivitehta geažil.

Doarjja guoská dušše siidaoassejođiheddjiide.
Don sáhtát oažžut doarjaga go okta dahje goappaš siidaoassejođiheaddjit leaba vuollel 30 jagi ođđajagimánu 1. beaivvi dan boazodoallojagis man ovddas ohcá doarjaga. Máksomearri lea gitta 40 000 ruvnno rádjái.
Oktasaš siidaosiid siidaoassejođiheddjiide sáhttá doarjja juolluduvvot vaikko boarrásit náittosguoibmi dahje ássanguoibmi lea badjel 30 jagi boaris, jus nuorabut jođiheaddji ii leat vel deavdán 30 jagi ođđajagimánu 1. beaivvi dan boazodoallojagis man ovddas ohcá doarjaga.

Doarjja guoská dušše siidaoassejođiheddjiide.

Don sáhtát oažžut gitta 40 000 ruvnno doarjaga jus leat nissonolmmoš ja jođiheaddjin siidaoasis akto, ja dus lea boazodoallu váldoealáhussan. Jus galggat oažžut doarjaga, de ferte unnimusat 50 proseantta du dietnasis leat jogo divatgeatnegahtton vuovdindietnasis bohccos iežas mearkkas, dahje bálkkás mii boahtá boazodoallohárjehalli barggus jagi ovdal siidaoassi sirdojuvvui du nammii.

Doarjja guoská dušše siidaoassejođiheddjiide.

Don sáhtát oažžut doarjaga go dutnje sirdojuvvo dahje ásahuvvo siidaoassi. Doarjaga sáhttá oažžut gitta 3 jahkái go dutnje sirdojuvvo dahje ásahuvvo siidaoassi ovdal go leat deavdán 35 jagi, dahje go siidaoassi sirdojuvvo dutnuide (náittos-/ássanguimmežiidda) ja nubbi dudnos lea vuollel 35 jagi go siidaoassi sirdojuvvo.   
Doarjja lea gitta 120 000 ruvnno rádjái vuosttaš jagi maŋŋel sirdima/ásaheami, ja gitta 100 000 ruvnno rádjái jagis daid boahttevaš guokte jagiid ovddas.

Álggahandoarjaga sáhtát oažžut vaikko dus ii leat leamaš divatgeatnegahtton vuovdindienas unnimus 50 000 ruvnno maŋemus kaleanddarjagis.

Doarjja guoská dušše siidaoassejođiheddjiide.

Náittos-/ássanguimmežagat sáhttet oažžut doarjaga gitta 30 000 ruvnno rádjái. Doarjaga sáhttá oažžut jus doai leahppi náittosguimmežagat dahje ássanguimmežagat ja bargabeahtti bohccuiguin seamma siidaoasis ja goappašagat leahppi siidaoasi jođiheaddjit.

Náittos-/ássanguoibmelasáhusa ii sáhte oažžut jus okta dahje goappašagain lea leamaš persovdnadienas eará sajis go boazodoalus badjel 250 000 ruvnno maŋemus litnegis. Bálká boazodoalu áirrasdoaimmaid ovddas rehkenastojuvvo dienasin mii boahtá boazodoalus.