Doarjja siidaosiide ja boazoservviide

• Erenoamáš doaibmadoarjja nuoraide  

Doarjja sáhttá juolluduvvot siidaosiide main jođiheaddji lea vuollil 30 jagi ođđajagimánu 1.b. doaibmajagis. Jus siidaoasis leat guokte jođiheaddji, de sáhttá boarrásat jođiheaddji dattetge leat badjel 30 jagi boaris.  

• Erenoamáš doaibmadoarjja nissonolbmuide 

Doarjja sáhttá juolluduvvot siidaosiide mas nissonolmmoš okto lea siidaoassejođiheaddji ja geas lea boazodoallu váldoealáhussan. Váldoealáhussan oaivvilduvvo ahte unnimus 75 proseantta siidaoassejođiheaddji sisaboađus lea divatvuloš vuovdindietnasis go vuovdá bohccobierggu iežas mearkkas.  

• Ásahandoarjja go sirdá siidaoassejođiheaddji ovddasvástádusa 

Doarjja juolluduvvo siidaosiide main jođiheaddji lei vuollil 35 jagi go son oaččui siidaoasi iežas nammii. Sáhttá oažžut ásahandoarjaga eanemustá golbma jagi. Ii gáibiduvvo unnimus 50 000 kruvdnasaš divatvuloš dienas oažžut ásahandoarjaga. Jus siidaoasis leat guokte jođiheaddji, de sáhttá boarrásat leat badjel 35 jagi sirdima áigge. 

• Buvttadanvuoitu  

Buvttadanvuoitu meroštallojuvvo mearriduvvon proseanttain divatvuloš vuovdindietnasis go vuovdá bierggu ja eará divatvuloš vuovdindietnasis bohccos (duollji, čoarvvit jna.). Buvttadanvuoitu meroštallojuvvo siidaoasi buot boazoeaiggádiid oppalaš sisaboađus maŋimuš kaleandarjagis.  

Boazu ferte leat njuvvojuvvon ja vuvdojuvvon Norggas. Dan galgá duođaštit njuovvančuvvosiin, vuovdinguittiiguin ja dieđuiguin ealáhusdieđáhusas. Sisaboahtu bohccuin mat leat njuvvon dohkkehuvvon njuovahagas ja priváhta njuovvamis, gullet meroštallanvuđđui.  

Sisaboahtu bohccuin mat gullet olgoriikkas gieđahallama ortnegii, gullá meroštallanvuđđui vaikko boazu lea njuvvon/vuvdon olgoriikkas. Dieđut olgoriikkas gieđahallama ortnega birra leat dás. 
 
Meroštallanvuođđu leat sisaboađut lassiárvodivada haga. Ii meroštallo buvttadanvuoitu sisaboađuin mat leat badjel 600 000 kr juohke siidaoasi namas ja 1 000 000 juohke boazosearvvi namas.  

• Miessenjuovvandoarjja  

Doarjja juohke miesis man dohkkehuvvon njuovahat njuovvá ja raportere Eanadoallodirektoráhttii gaskal borgemánu 15.b. ja njukčamánu 15.b. doaibmajagis. Miesit galget leat njuvvojuvvon njuovahagas mii optihkalaččat mihtida bohccogoruda guhkkodaga. Doarjja sáhttá maiddái addot bálkásuvvon misiin ja misiin mat mannet duššás rádioaktivitehtadoaibmabijuid geažil.  

• Guoibme-/ovttasássidoarjja  

Doarjja siidaosiide mas goappašat guoimmit/ovttasássit leat boazodoallit seamma siidaoasis. Doai eahppi oaččo guoibme-/ovttasássidoarjaga jus nuppi dudnos maŋimuš livnnetalmmuhusas lei sisaboahtu boazodoalu olggobealde mii lea eanet go 200 000 kruvnna. Buhtadus luohttámušdoaimmaid ovddas boazodoalus rehkenastojit dán oktavuođas sisaboahtun boazodoalus. Doai eahppi ge oaččo guoibme-/ovttasássilasáhusa jus nuppis leat bohccot eará siidaoasis. 

Fuomáš! Iešguđet doarjagiid máksomearit sáhttet leat unnit go dat mii boahtá ovdan láhkaásahusas, jus ohcamušlohku dagaha eanet go doarjjarámma. 

Siidaoasi ja boazosearvvi jođiheaddji:  

• ferte leat sádden boazodoallodieđáhusa 
• ferte leat divatvuloš vuovdindienas, mii lea unnimusat 50 000 lád. haga, go vuovdá bohccobierggu iežas mearkkas  
• ii sáhte vuostáiváldit ahkepenšuvnna álbmotoaju njuolggadusaid vuođul 

Siidaosiin gáibiduvvo dasa lassin boazolohkoeaktu. Váldonjuolggadussan ferte siidda/orohaga boazolohku njukčamánu 31.b. vástidit boazolohkui mii lea mearriduvvon doaibmanjuolggadusain. Muhtun dilálašvuođain sáhttá siidaoassi dattetge oažžut doarjaga vaikko siidda/orohaga boazolohku lea eanet go bajimus boazolohku dohkkehuvvon doaibmanjuolggadusain. Siidaoassi ferte dalle deavdit láhkaásahus spiehkastatnjuolggadusaid eavttuid. 

• Erenoamáš doaibmadoarjja nuoraide: Siidaoassejođiheaddji ferte leat vuollil 30 jagi ođđajagimánu 1.b. boazodoallojagis (doarjjajagis).  
• Erenoamáš doaibmadoarjja nissonolbmuide: Siidaoassejođiheaddji galgá leat áidna siidaoassejođiheaddji, ja sus galgá leat boazodoallu váldoealáhussan. 
• Buvttadanvuoitu: Siidaoasis galgá leat divatvuloš vuovdindietnasis go vuovdá bierggu ja eará divatvuloš vuovdindietnasis bohccos (duollji, čoarvvit jna.) mat gullet siidaoasi buot boazoeaiggádiidda maŋimuš kaleandarjagis.  
• Ásahandoarjja: Ásahandoarjja go sirdá siidaoasi jođiheaddjiovddasvástádusa: Siidaoasi sirdin ferte dáhpáhuvvat ovdal go ohcci (siidaoasi ođđa jođiheaddji) deavdá 35 jagi. 
• Guoibme-/ovttasássilasáhus: Goappašat guoimmit/ovttasássit galgaba leat aktiivvalaš boazodoallit seamma siidaoasis, eai ge sudnos galgga leat sisaboađut boazodoalu olggobealde eanet go 200 000 kr maŋimuš livnnetalmmuhusas. Guimmiin/ovttasássiin eai ge sáhte leat bohccot iešguđet siidaosiin. 

Jus don oaivvildat alddát leat vuođđu oažžut sierralobi eavttuin, de fertet dan ohcat Eanadoallodirektoráhtas.  Ohcamuš spiehkastit ohcanáigemearis sáddejuvvo du boazodoalloguovllu stáhtahálddašeaddjái. 

Ohcamuššii galggat bidjat mildosiid. Mii ávžžuhat du leat ordnen daid go registreret ohcamuša.

Mana skovvái Doarjja siidaosiide ja boazoservviide Altinn bokte. Doppe galggat logget sisa. Don gávnnat dieđuid sisaloggema birra Difi neahttasiidduin. Fuomáš ahte don sáhtát elektrovnnalaččat ohcat doarjaga siidaosiide ja boazoservviide jus leat sádden elektrovnnalaš boazodoallodieđáhusa.  

Muitte ohcanáigemeari miessemánu 31.b.  

• Dieđuid siidaoasi/boazosearvvi birra. 
• Deavddát go don iešguđet doarjagiid vuođđoeavttuid ja eavttuid. 
• Netto vuovdindienas bierggus ja eará divatvuloš vuovdinsisaboađuin siidaoasi buot boazoeaiggádiid bohccuin kaleandarjagis. 
• Galle miesi leat duođaštuvvon njuvvon. 

Dasa lassin galggat bidjat mielddusin: 

• Ealáhusdieđáhusa.  
• Tilleggsskjema Landbruk RF-1177.  
• Njuovvan- ja fievrridangoluid dokumentašuvnna láigonjuovvamis.  
• Vuovdinčuvvosiid mat duođaštit priváhtanjuovvama. 
• Siidaoasi boazoeaiggádat galget bidjat mielddusin lassiskovi RF-1177, vuovdinčuvvosiid dahje eará dokumentašuvnna vuovdinsisaboađus.  
• Miessenjuovvandoarjja: Njuovvančuvvosat.  
• Maŋimuš livnnet erenoamáš doaibmadoarjaga ohcamušas nissonolbmuide. 
• Guoimmi/ovttasássi guoibme-/ovttasássilasáhusa maŋimuš livnnet.  
• Boazologu geahpideami duođaštus maŋimuš bággolohkama maŋŋá.  
• Šiehtadus boazologu juohkimis stáhtahálddašeaddji bajit boazologu mearrádusa vuođul juohke siidaoassái – boazodoallolága § 60, 5. lađas. 

  Jus dus ii leat vejolašvuođa ohcat digitálalaččat, de sáhtát geavahit skovi Søknad om tilskudd til siidaandeler og tamreinlagja sáddet dan e-poastan dahje poastan.  

Sádde digitála ohcamuša Altinn bokte. Jus sáddet báberskovi, de sádde ohcamuša mildosiiguin iežat boazodoalloguovllu Stáhtahálddašeaddjái. 

Jus ozat digitálalaččat, de oaččut duođaštusa iežat poastakássii Altinnas. Lea iešguđet stáhtahálddašeaddji rutiinnaid duohken oaččut go don duođaštusa e-poastan dahje poastan ahte don leat sádden ohcamuša.

Go Stáhtahálddašeaddji lea ožžon ohcamuša, de isket sii dieđuid maid don leat sádden. Dušše dat dieđut maid don leat registreren/sádden ovdal ohcanáigemeari, váldojit mielde meroštallanvuđđui. Dieđut ja/dahje dokumeanttat mat sáddejuvvojit maŋŋá ohcanáigemeari, eai váldo vuhtii doarjjaohcamuša meannudeamis.

Stáhtahálddašeaddji  meannuda ohcamuša ja dahká mearrádusa.

Ohcamuš sáhttá dárkkistuvvot. Don leat geatnegahtton dohkkehit dárkkisteami, addit dárbbašlaš dieđuid ja veahkehit čađahit dárkkisteami. Dárkkisteamit sáhttet vihpadit áššemeannudeami. 

Dárkkisteamit dahkkojit dađistaga go Stáhtahálddašeaddji  sádde doarjjamearrádusaid Eanadoallodirektoráhttii máksimii. Eanadoallodirektoráhtta dat riskaárvvoštallá máksimiid. 

Stáhtahálddašeaddji  galgá dakka maŋŋá dárkkisteami oažžut máhcahaga jus dárkkisteamis leat fuomášuvvon spiehkasteamit. Stáhtahálddašeaddji sáhttá ráhkadit sierra dárkkistanplána doarjjameannudeami riskaárvvoštallama  vuođul. 

Don oaččut vástádusa iežat poastakássii Altinnas, jus leat ohcan digitálalaččat. Vástádus sáddejuvvo geassemánu 1.b. rájes ja dasto oktii vahkus dađistaga go mearrádusat dahkkojit. Jus leat ohcan bábirhámis, de oaččut vástádusa e-poastan dahje poastan. 

Jus oaččut doarjaga, de ruhta automáhtalaččat biddjo kontui. Eanadoallodirektoráhtta dat máksá ruđa.

Sáhtát váidit mearrádusa. Váidda sáddejuvvo du boazodoalloguovllu Stáhtahálddašeaddjái. Eanadoallodirektoráhtta dat meannuda váiddaášši.           

Váidináigemearri: 3 vahku das rájes go mearrádusdiehtu joavddai dutnje. 

Váiddameannudeami meroštallon áigi: dábálaččat 4–8 vahku siste.   

Jus máksimis lea dahkkon boasttuvuohta, jus njuolggadusat leat rihkkojuvvon dahje jus don leat almmuhan boasttudieđuid, de sáhttá gáibiduvvot máksit doarjaga ruovttoluotta.