Boazodoallošiehtadusa njuolggadusat

§ 1. Ulbmil

Dat buhtadusortnet galgá veahkehit doallat ekonomalaš ja kultuvrralaš ceavzilvuođa boazodoalus dan bokte ahte hehttet liigegoluid atomadáhpáhusaid geažil.

Doaibmabijut dán njuolggadusas galget váikkuhit

1. rádioaktivitehta eastadeapmái bohccobierggus,
2. nu ollu bohccobierggobuvttadusa go vejolaš vuovdima váste ja iežas geavahussii,
3. ahte bohccobierggu bálkesteapmi eastaduvvo nu ollu go vejolaš,
4. nu golloseasti mihttoolaheapmái go vejolaš.

§ 2. (Fámohuhttojuvvon)

0 Rievdaduvvon njuolggadusa bokte geassemánu 22. b. 2021 nr. 2269 (fápmui boahtán suoidnemánu 1. b. 2021), fámohuhttojuvvon njuolggadusa bokte geassemánu 21. 2023 nr. 1017 (fápmui boahtán suoidnemánu 1. b. 2023).

§ 3. Eavttut buhtadussii

Jus ekonomalaš buhtadus galgá sáhttit juolluduvvot dán njuolggadusa vuođul, de ferte

1. mihtiduvvon rádioaktivitehtadássi vissis meari bohccuin leat badjel rádjeárvvu 3000 Bq/kg bohccobierggus, earret dalle jus buhtadus guoská áraduvvon njuovvamii, vrd. § 4 vuosttaš lađas bustávva a,
2. doaibmabijut ja rusttetdárbu leat dohkkehuvvon stáhtahálddašeaddjis,
3. vejolaš bálkesteamit leat dohkkehuvvon stáhtahálddašeaddjis, vrd. § 6,
4. vejolaš vahágat leat dohkkehuvvon stáhtahálddašeaddjis, vrd. § 7,
5. bohccobierggut leat dolvojuvvon njuovahahkii gos almmolaš biergodárkkisteaddji dárkkista biergguid.

0 Rievdaduvvon njuolggadusa bokte juovlamánu 21. b. 2020 nr. 3044 (fápmui boahtán ođđajagimánu 1. b. 2021).

§ 4. Doaibmabijut maidda sáhttá oažžut buhtadusa

Buhtadusa sáhttá, mearriduvvon máksomeriin¹, juolluduvvot:

1. Áraduvvon njuovvamii. Buhtadus juolluduvvo dušše jus lea duohtandahkan ahte rádioaktivitehtadássi boahtá rasttildit rádjeárvvu jus áraduvvon njuovvan ii dahkko. 
2. Biebmamii gárddis.
3. Biebmamii lunddolaš guohtumis.

Buhtadus sáhttá juolluduvvot čuovvovaš duođaštuvvon goluide:

1. Liigegolut rusttegiidda doaibmabijuid čađaheami oktavuođas. Rusttega galgá orohat/siida/boazosearvi ásahit ja eaiggádit. Golut gárderusttega huksemii eai buhtaduvvo. Jus gárderusttet geavahuvvo máŋga jagi, de sáhttet golut bissovaš rusttegiidda juhkkojuvvot golmma jagi badjel.
2. Golut šibitdoaktárii.
3. Bohccuid geasehit biebmangárdái.
4. Čorget muohttaga geainnus mii manná biebmangárdái.
5. Golut mat mannet njuolga dohkkehuvvon biebmandoaibmabiju ráhkkanahttimii, mii maŋŋel čájehuvvui leat dárbbašmeahttun čađahit.

Buhtadus ii galgga makkárge dilálašvuođas meattildit 2 000 r. juohke ovtta bohccos doaibmabijus.

0 Rievdaduvvon njuolggadusa bokte geassemánu 22. b. 2021 nr. 2269 (fápmui boahtán suoidnemánu 1. b. 2021)

1 Vrd. gustovaš máksomearit buhtadusaid oktavuođas mas gusket doaibmabijuide rádioaktivitehtaeastadeapmái bohccobierggus.

§ 5. Buhtadusa meroštallan mearriduvvon máksomeriid vuođul

Buhtadus áraduvvon njuovvama oktavuođas juolluduvvo máksomeari 1 vuođul.

Buhtadus biebmamii gárddis juolluduvvo máksomeari 2 (3000–5000 Bq/kg) dahje máksomeari 3 (over 5000 Bq/kg) vuođul.

Buhtadus biebmamii lunddolaš guohtumis juolluduvvo máksomeari 4 (3000–5000 Bq/kg) dahje máksomeari 5 (over 5000 Bq/kg) vuođul. Ohcama maŋŋel sáhttet lassigolut biebmamii lunddolaš guohtumis mat leat badjel máksomearri 4 dahje 5 buhtaduvvot.

Buhtadus biebmandoaibmabijuid oktavuođas galgá gokčat goluid biepmu oastimii ja fievrredeapmái, lassibargui, vejolaš unniduvvon deattu ja heajubut klassifiseremii bohccos, ja vejolaš eará goluid.

§ 6. Bohccobierggu bálkesteapmi

Dábálaččat ii juolluduvvo buhtadus bálkestuvvon bohccobierggus. Stáhtahálddašeaddji sáhttá liikka dohkkehit buhtadusa bálkestuvvon bohccobierggu ovddas mearriduvvon máksomeriid¹ vuođul dalle go:

1. ovdagihtii lea čielggaduvvon ahte doaibmabijut § 4 vuođul eai sáhte čađahuvvot, dahje dalle go golut dakkár doaibmabidjui šaddet badjelmeare ollu,
2. doaibmabidju lea čađahuvvon dohkkehuvvon plánaid ektui, muhto rádioaktivitehtadássi bohccobierggus liikka lea nu allat ahte biergu ii dohkkehuvvo vuovdima váste,
3. doaibmabijuid šaddá botket ovdal go leat čađahuvvon, dahje
4. eaŋkilbohcco rádioaktivitehtadássi lea badjel 3000 Bq/kg.

Buhtadus miessevahágii juolluduvvo máksomeari 6 vuođul, ja vahát bohccos mii lea badjel jagi boaris juolluduvvo máksomeari 7 vuođul.

0 Rievdaduvvon njuolggadusa bokte ođđajagimánu 21. b. 2020 nr. 3044 (fápmui boahtán ođđajagimánu 1. b. 2021).

1 Vrd. gustovaš máksomeriid buhtadussii go bohccobierggus lea rádioaktivitehtadássi beare allat.

§ 7. Boazovahát rádioaktivitehta mihtideami dahje biebmama oktavuođas

Boazovahát rádioaktivitehta mihtideami oktavuođas, dahje biebmama oktavuođas § 4 vuođul, ii buhtaduvvo mearriduvvon máksomeriid¹ mielde. Miessevahát buhtaduvvo máksomeari 6 mielde, ja vahát bohccos mii lea badjel jagi boaris buhtaduvvo máksomeari 7 mielde.

Stáhtahálddašeaddji galgá dohkkehan boazovahága.

Boazovahát vuosttaš lađđasa vuođul sáhttá rehkenastojuvvot njuovvanboazun buvttadusvuoittu ja miessenjuovvandoarjaga oktavuođain². 

0 Rievdaduvvon njuolggadusa bokte ođđajagimánu 21. b. 2020 nr. 3044 (fápmui boahtán ođđajagimánu 1. b. 2021).

1 Vrd. gustovaš máksomeriid buhtadussii go bohccobierggus lea rádioaktivitehtadássi beare allat.

2 Vrd. gustovaš njuolggadusa doarjaga birra siidaosiide ja boazoservviide.

§ 8. Nuoskkitkeahtes bohccobierggu háhkanvejolašvuohta

Sihkkarastin dihte ahte boazodolliin lea háhkanvejolašvuohta bohccobirgui mas rádioaktivitehtadássi lea vuollel našuvnnalaš nuoskkidanráji 600 Bq/kg vuođđobiebmogálvvuide, de sáhttet johtui biddjot čuovvovaš doaibmabijut: 

- válljet mihtiduvvon bohccuid iežas geavahussii njuovvama oktavuođas, 

- biebmat bohccuid maid njuovvá iežas geavahussii.

Duođaštuvvon golut mihtideapmái ja dárkkisteapmái rádioaktivitehtas bohccos iežas geavahussii gokčojuvvo eiseválddiin seamma ládje go eará dárkkistanmihtideapmi.

Dárbu mihtidit bohcco iežas geavahussii dakkár oktavuođas mii ii leat dábálaš njuovvama oktavuođas galgá dieđihuvvot eiseválddiide unnimusat 1 vahkku ovdal go plánejuvvon njuovvan galgá čađahuvvot.

Fáhkkanjuovvama biergu man ii sáhte borrat dan dihte go rádioaktivitehtadássi lea beare allat, dahje mii dolvojuvvo njuovahahkii bálkesteami váste, vrd. § 6, buhtaduvvo boazovahágin biebmama oktavuođas.

Fáhkkanjuovvama galgaba šibitdoavttir ja stáhtahálddašeaddji čálalaččat duođaštit attesterema bokte. 

0 Rievdaduvvon njuolggadusa bokte ođđajagimánu 21. b. 2020 nr. 3044 (fápmui boahtán ođđajagimánu 1. b. 2021).

§ 9. Máksin ja dárkkisteapmi

Stáhtahálddašeaddji dohkkeha ja attestere buot buhtadusgáibádusaid maŋŋel go bohccot leat dolvojuvvon almmolaš njuovahahkii ja dohkkehuvvon vuovdima váste. Eanandoallodirektoráhtta bidjá buhtadusaid máksimii. Biebmama ovddas sáhttá gitta 60% rehkenastojuvvon buhtadusas máksojuvvo go biebman álgá.

Stáhtahálddašeaddji sáhttá spiehkastit dán njuolggadusas jus dasa leat erenoamáš ákkat. 

0 Rievdaduvvon njuolggadusaid bokte geassemánu 21. b. 2016 nr. 739 (fápmui boahtán suoidnemánu 1. b. 2016), juovlamánu 21. b. 2020 nr. 3044 (fápmui boahtán ođđajagimánu 1. b. 2021).

§ 10. Fápmuiboahtin

Dat njuolggadus boahtá fápmui suoidnemánu 1. beaivvi 2015. Seammás fámohuhttojuvvo geassemánu 19. beaivvi 2008 nr. 712 njuolggadus buhtadusa birra goluide, lassibargui ja ekonomalaš vahágii man boazoeaiggádat vásihit dan dihte go leat doaibmabijut rádioaktivitehta vuostá bohccobierggus. 

Mielddus: Máksomearit

Máksomearri	Doaibmabidju	Submi (r.)
1	Áraduvvon njuovvan (juohke heakkas)	300
2	Biebman gárddis, 3000–5000 Bq/kg (juohke heakkas)	535
3	Biebman gárddis, badjel 5000 Bq/kg (juohke heakkas)	805
4	Biebman lunddolaš guohtumis, 3000–5000 Bq/kg (juohke heakkas)	70
5	Biebman lunddolaš guohtumis, badjel 5000 Bq/kg (juohke heakkas)	135
6	Buhtadus miessevahágii (juohke miesi ovddas)	1 340
7	Buhtadus bohcco ovddas mii lea badjel jagi boaris (juohke bohcco ovddas)	2 000